Samaan aikaan kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus venyttää leipäjonot kiertämään kilometrien pituisina matoina pitkin kaupunkien kortteleita, se leikkaa ruoka-avunkin tuen pois.
Ensin työmarkkinatukileikkaus, sitten ruoka-avun tuki.
Työministeri Jari Lindström (ex-ps., nyk. sin.) selittelee tämän päivän Uuden Suomen puheenvuoroblogissaan työttömyystukileikkauksen loistavuutta listaamalla lukijoille tuoreita työttömyyslukuja: lokakuussa työttömiä työnhakijoita oli 56 000 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten eli 272 500 henkeä ja pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut alle 100 000:en 94 000 henkeen, työministeri Lindström laskee.
–Muutos vuoden alun tilanteeseen on merkittävä – tuolloin määräaikaishaastattelu oli tehty 18 prosentille työttömistä ennen kolmen kuukauden työttömyyden kestoa. Haastattelujen tarkoitus on palvella ja tukea työtöntä työnhaussa aiempaa paremmin, ministeri perustelee.
Ministeri Lindströmiltä on kysyttävä, montako työpaikkaa työttöien haastattelu työmarkkinoille luo? Tai on luonut? Entä työttömyysputken ja eläköitymisen kautta työttömyystilastoista poistuneiden määrä? Montako heitä on? Entä keikkatyötemppuilijat? Kuinka monta. Tai cv:n kirjoituskursseille pakotetut, paljonko heitä on? Toimeentulotukiluukulle pudonneet. Ministeri Lindström, missä nämä luvut ovat?
Työvoimaviranomaisten määräaikaishaastatteluihin työministeri Lindström uskoo kuin ihmeeseen. Vaikka Kansan Uutiset juuri uutisoi työvoimaviranomaisten kyenneen haastattelemaan vaaditun kolmen kuukauden välein ainoastaan 50 % työttömistä, työministeri Lindström jaksaa ylistää määräaikaishaastattelun merkitystä kuin suurinta saavutusta: –Muutos vuoden alun tilanteeseen on merkittävä, hän esittää, -tuolloin määräaikaishaastattelu oli tehty 18 prosentille työttömistä ennen kolmen kuukauden työttömyyden kestoa. Haastattelujen tarkoitus on palvella ja tukea työtöntä työnhaussa aiempaa paremmin.
Jokainen TE-toimistossa haastattelussa ollut tietää tosiasiat. Ministeri Lindström ei näemmä niitä tunne.
Haastattelussa TE-toimiston virkailija kyselee työttömän suunnitelmista ja tämän aikomuksista. Sen jälkeen todetaan, että yleisestä työllisyystilanteesta johtuen työtä ei ole. ja todetaan, että paikallisesti kuntouttavaa työtoimintaa työttömille 4 tuntia viikossa tarjoava kirpputorikin on työllistetty kuukausiksi eteenpäin. Sitten muistetaan, että palkkatukimäärärahojakin on leikattu, joten sellaisen varaan ei pidä laskea, että tilanne nyt on se mikä se on.
Kolme kuukautta myöhemmin sama toistuu puhelimessa.
Mutta työministeri Lindström jaksaa kehua työllistymissuunnitelmaa. Suunnitelma joka Lindströmin mukaan on tällä haavaa tehty kahdelle kolmasosaa (2/3) työttömistä.
Ministeri Lindströmiltä voidaan perustellusti kysyä, minkä verran työllistymissuunnitelmasta maksetaan työttömälle palkkaa, ja minkä verran suunnitelma muodostaa työttömälle toimeentuloa? Voidaan myös kysyä, millä tavoin suunnitelma aktivoi keitä ja mihin?
Jokainen meistä voi laatia loistavan ’suunnitelman’ vaikka kuumatkaa varten ilman vähäisimpiä realistisia lähtökohtia, mutta kaupan kassalla loistavinkaan suunnitelma ei maksuvälineeksi kelpaa.
Ruoka-apuunkin leikkaus
Suomen Uutiset kirjoittaa eduskunnan tänään päättäneen leikata satoja tuhansia suomalaisia palvelevan ruoka-avun tuen pois budjetista. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen vuonna 2016 aloittama ruoka-aputuki päättyy tämän vuoden lopussa.
Suomen Uutiset tietää, että Suomessa apua saa viikoittain yli 20 000 suomalaista. Vuodelle 2017 osoitettu miljoonan euron tuki kohdistui yli sadalle paikkakunnalle eri puolelle Suomea. Suurin osa tuesta kohdistettiin Ruoka-apu Yhdistysten Liiton 70 jäsenjärjestölle, jotka jakavat tämän vuoden aikana 3 600 000 ruokakassia ja 350 000 lämmintä ateriaa yli 4 000 vapaaehtoisen voimin.
Avustusta käytettiin ruuan nouto- ja jakelukustannuksiin, toimitilakuluihin, kylmälaitteiden, kylmäkonttien ja -peräkärryjen hankintaan sekä palkkauskustannuksiin.
Näin meillä on taas muutama (tuki)työpaikka vähemmän ja muutama työttömyyskorvausleikkausten kohde enemmän.