Jos hallituksessa häthätää valmisteltu ja eduskunnassa joulun alla läpihuudettu työttömien aktivointilaki paljastaa kehnon lainvalmistelutyön Suomessa ja todistaa hallituksen harkintakyvyn pettämisen, lain kumoamiseksi kerätyn kansalaisadressin tulos osoittaa valtaosan työttömistä uinuvan passiivisena kortistossa. 242 000 työttömän työmarkkinatukeen onkin odotettavissa leikkaus.
Vaikka eduskunnassa hyväksytty työttömien aktivointilaki keräsi kansalaisadressiin ennätysajassa lähes 80 000 nimeä, on kysyttävä, missä on loput? Missä on lähes kahdensadan tuhannen työttömän nimi?
Virallisten tilastojen mukaan Suomessa on noin 250 000 työtöntä työnhakijaa. Missä nämä ovat nyt? Nyt puhutaan heidän etuuksista. Lainuudistus koskee heidän omaa henkilökohtaista toimeentuloa ja asemaan ja toimintaa yhteiskunnassa.
Jos jokainen työtön olisi käynyt allekirjoittanut kansalaisaloitteen, olisi nimiä pitänyt kertyä ennätysajassa ainakin työttömien määrä, 250 000. Näiden äänten päälle työllisten kannatusäänet! Ja vielä kaiken päälle tempputyöllistettyjen, pätkäläisten ja kurssilaisten nimet. Näin ei tapahtunut.
Vaikka lain uudelleen käsittelyyn saamiseksi eduskunnassa riittää 50 000 nimeä, on adressilla saavutettu tulos häkellyttävän huono, suorastaan arveluttava. Mitä kertoo sadoista tuhansista työttömistä se, että nämä eivät viitsi tai eivät kykene (tai välitä tai vaivaudu) käydä rustaamassa nimeään heidän omia etuja puolustavaan vetoomukseen?
Olisiko kysymys tiedonpuutteesta? Jos työttömällä ei ole varaa tilata sanomalehteä ja kirjastokin sijaitsee liian kaukana eikä televisiota ole, naapurikin asuu liian kaukana, jos ihminen toisin sanoen elää täydessä uutispimennossa eikä tiedä koko asiasta yhtään mitään. Onko malli realistinen, mahdollinen?
Tai jos kysymys onkin välinpitämättömyydestä? Selittyisikö kaikki välinpitämättömyydellä; vallitsevassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä 4,6 prosentin leikkaus on yhdentekevä, rahat viedään joka tapauksessa kun niin on päätetty. Että yksilön tahtotilalla ei ole merkitystä, se on yhdentekevä. Kansalaisadressi on huuto metsään, huuto johon ei edes kaiku vastaa. Olisiko näin?
Tai luopuminen, selittäisikö luopuminen tilannetta? Toivon menetys ja tilalle on astunut yleinen näköalattomuus ja oma henkilökohtainen mitättömyyden tunne yhdistettynä kokemukseen siitä, ettei yksilöllä ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa mihinkään asiaan tässä yhteiskunnassa. Selittäisikö se passiivisuuden?
Kysymyksiä, kysymyksiä, kysymyksiä. Vain kysymyksiä.
Hallitus on esittänyt muunneltua totuutta
Kohu aktivointilain ympärillä paljasti hallituksen tavan esittää harhaanjohtavaa tietoa lain sisällöstä sen esittelyvaiheessa. Helsingin Sanomille (28.12.) annetussa haastattelussa hallituksen edustaja esittää virkamiesten laskeneen, ettei lakimalli aiheuta menoja valtiolle. Jo lakiesityksessä todetaan: ”Kansaneläkelaitos on esityksestä antamassaan lausunnossa kuitenkin arvioinut, että aktiivimalli lisää sen työmäärää 130-260 henkilötyövuodella, ja että muutos merkitsee vuositasolla 385 000-770 000 uuden etuuspäätöksen antamista työmarkkinatuen ja peruspäivärahan hakijoille.”
Työttömien aktivoinnin tueksi hallitus leikkaa työllisyysmäärärahoja sadoilla miljoonila euroilla tänä vuonna. Ensi vuoden budjettiin työllisyysrahoja on varattu 327 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä tänä vuonna oli 423 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 rahaa työllisyyden kohentamiseksi käytettiin 598 miljoonaa euroa. Osa rahasta leikataan suoraan, osa on siirretty sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön rahoitusmomenteille.
Hallitus on leikannut palkkatukea, starttirahoja ja esimerkiksi ansiosidonnaista päivärahaa 200 miljoonaa euroa muutaman parin vuoden aikana.
Vain 8 000 työllistä lisää
Työttömien aktivointilain esittely- ja käsittelyvaiheessa virkamiehistö oli laskenut uuden aktivointilain lisäävän työllisten määrää vain 8 000 henkilöllä. Rakenteelliseen työttömyyteen tai sen purkamiseen laki ei ulotu. Näistä asioista hallituksen edustajat huomasivat olla hiljaa lain käsitelyvaiheessa.
Yksinkertaiseksi laskuyhtälöksi muodostuu: 250 000 työtöntä – 8 000 = 242 000 työtöntä työnhakijaa, joiden työmarkkinatukeen on odotettavissa 4,65 % leikkaus ensi vuonna.