Aktiivinen tukileikkuri ja silkka tilastovalhe

Kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmassaan julistama tavoite 110 000 uuden työpaikan luomisesta Suomeen ja työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin ovat epäonnistuneet, hallitus ottaa käyttöönsä tempputyöllistämisen alhaisimmat keinot.

Ei ainoastaan työttömät ja heidän edusryhmät, vaan myös SAK, Akava, Insinööri liitto ja Hypoteekkiyhdistys, Kela, TE-toimistot ja useat muut eri tahot ovat ilmaisseet selkeäsanaisesti kantansa vuodenvaihteessa voimaan runnotun, työttömiä ruoskivan aktivointimallin seuraukset – sen, että uusi laki ei lisää työpaikkoja eikä paranna työttömien työnhakijoiden työllistymistä, vaan malli leikkaa työttömyysturvaa ja siirtää nykyisiä työttömyystuen saajia työttömyysturvan piiristä sosiaalitoimen luukulle.

Ensimmäisinä pääministeri Sipilän mantraan yhtyivät kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ja sinisten työministeri Jari Lindström. Viimeisenä huutokuoroon on liittynyt ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.). tuomatta asiaan mitään uutta. Tuore oikeuskansleri Tuomas Pöysti puolestaan katsoo, että ”tilanteen seuraaminen on äärimmäisen tarpeellista.”

Presidentti Sauli Niinistö (kok.) havahtui selittelemään lain sisältöä sen jälkeen, kun hän oli allekirjoituksellaan vahvistanut lain voimaantulon.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi kumota lain, jos sosiaalidemokraattinen puolue istuu seuraavassa hallituksessa. Suomen kansa ilmaisi tuntojaan someraivona ja lain kumoamista vaativalla kansalaisaloitteella, joka reilussa viikossa keräsi yli satatuhatta allekirjoitusta.

Suomen lainvalmistelutapa on kokenut pohjakosketuksen.

Kirpeästä kritiikistä huolimatta, lukuisia asiantuntijalausuntoja kuuntelematta pääministeri Juha Sipilä jankkaa moneen kertaan kuultua mantraansa aktiivilain loistavuudesta. Taloussanomien haastattelussa hän  vakuuttelee, ettei aktiivimallissa ole kyse työttömien kyykyttämisestä, vaan avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtauttamisesta. Toisin sanoen siitä kohtauttamisesta, mikä on ollut mahdollista jo ennen aktiivilakia ja TE-toimistoille lailla määrättynä tehtävänä.

Työllistymisen solmukohdat kierretään

Tosiasiallisia ongelmia työttömyyden purkamiseksi on useita. Työttömän kannalta suurin ja toistaiseksi perustavin ongelma on lyhytaikaisen työtehtävän vastaanottamisen byrokratiakaaos. Pahimmillaan muutaman kympin ansiotulo sekoittaa työttömän äärimmilleen viritetyn taloudenpidon kuukausiksi eteenpäin, ja surkeimmassa tapauksessa ulosotto tulee ja pyyhkäisee kympit päältä, ja jättää kiitokseksi jälkeensä entistäkin kaoottisemman arjesta selviytymisen.

Työnostajaa verokirjatyöntekijä ei kiinnosta. Se lisää valmiiksi minimoidun hallinnon työtaakkaa ja syö äärimmilleen kiristettyjä resursseja. Ovea raottaa ennakkoperintärekisteriote, jonka haltija tukiviidakossa on yrittäjä ja kohtelu sen mukaista. Muutaman satasen ansiotulo leikkaa työttömän asumistukea. Yhtä avoimeksi ilmoitettua työpaikkaa kohti on keskimäärin 20 työtöntä työnhakijaa. Muuttuuko suhde kirjoittamalla hakemuksia ja lähettelemällä niitä?

Vain hallitus voittaa

Mutta aktiivimalli täyttää hallituksen kaksi päätavoitetta: 1.) valtiontalouden säästö ja 2.) työvoimatilastojen siivous. Aktiivimalli paitsi leikkaa työttömyystukia, osan menoista se siirtää sosiaalitoimen sektorilta maksettavaksi. Työssä päivän ollut työtön kirjataan työttömyystilastoissa työlliseksi, joten tulosta tulee – tilastossa.

Työttömien ahdinkoa aktiivimalli ei auta, korkeintaan lisää sitä. Eikä malli palvele yrityksiä. Ainoa hyötyjä aktiivimallissa on istuva hallitus.

Aktiivimalli todistaa ja toteen näyttää sen, että aktiivimallissa hallitus ei ajattele työtöntä eikä yrityksiä, vaan yksinomaan omaa henkilökohtaista onnistumista hallitusohjelman täyttämiseksi. Ei mitään muuta.

POIMITTUA: ”Jokaisella on velvollisuus elättää itsensä.”,

Juhana Vartiainen (kok.)

Etelä-Savon maakunnassa oli haastatteluhetkellä keskiviikkona kuutisenkymmentä lyhytkestoista työtehtävää, joista valtaosa on sosiaali- ja terveysalan sijaisuuksia. Työttömiä työnhakijoita maakunnassa oli samalla hetkellä yli 7 000.” (Itä-Savo 13.1.2018)

Kansalaisaoloitteen kumotaan HE 124/2017 vp tänään la 13.1.2018 klo 15:11 allekirjoituksia 125 430 kpl

One thought on “Aktiivinen tukileikkuri ja silkka tilastovalhe

  1. Hyvä näkökulma vaikka vähän masentava,mielestäni tätä samaa kikkailua on ollut jo viimeiset 20vuotta.Ainakin taysin hoitajat on kironnu ku ei vakinaisteta koska on jos mitä työharjottelijaa tai kokeilijaa… sijaisuuksia ja väliaikaisia työsuhteita vaan tarjotaan jopa yli 10 vuotta

Jätä kommentti